perjantai 10. maaliskuuta 2017

G E T T I N G T H I N G S C L E A R -work hard or work smart- the pareto principle


Viime aikoina elämä on laittanut mut tosi useasti tilanteeseen jossa on pitänyt puntaroida omaa identiteettiä, panosta, moraalia, kärsivällisyyttä ja etiikkaa.
Oon myös viime aikoina pohtinut todella paljon sitä onko kaikki asiat aina sellaisia joiden takia kannattaa taistella.
Useasti olis helpompi vaan kohauttaa olkia ja olla piittamatta mistään mitään.
Korkata keski-olut viikonloppuna ja syödä lenkkimakkaraa paketista.
Tämä postaus ei tosiaan koske mitään yksittäistä tapausta, vaan niinku sanoin, oon miettiny näitä asioita tosi paljon isompina konsepteina, joten ajattelin jakaa mun ajatuksia.
//Past few weeks life has been constantly putting me into places where I have had to contemplate my own identity, workload, morals, patience and ethics. I have also thought a lot which are the things that are matter fight over. Often, it would be so much easier just not to care. Stop using brains and go with the crowd without thinking any further.

Ensinnäkin, mä oon tosi paljon kelannut eroja WORK HARD ja WORK SMART konseptien välillä. Jos jotain otin mukaan mun edellisestä yliopistosta oli tuo work smart ajatus. Onko järkeä esimekiksi istua kuuntelemassa asioita, jotka ei merkitse sulle mitään, vaan sen takia, että haluat olla "hyvä ihminen". On eri asia olla laiska, kun keskittyä ja antaa kaikkensa niihin asioihin jotka on sulle tärkeitä ja vie sua eteempäin elämässä. Tämä ei ota sitä faktaa pois, että aina ei voi kuitenkaan tehdä pelkästään sitä mitä itse haluaa, vaan esimerkiksi tiimissä pitää ajatella koko tiimin parasta. Ei vaan sitä miten itse asiasta pääsee helpoimmalla. Tuskin kukaan haluaa olla se "sluiba" ryhmässä tietentahtoin ilman mitään hyvää perustetta?
First of all, I have thought a lot the differences between working hard and working smart. If I learned something from my previous university degree, was the concept of working smart. For instance, is there any use for it hours and hours listening something that does not matter to you or takes you anywhere in your life just for the sake of being accepted or a good person? There is a huge difference between being lazy and being focused on those issues that matter you the most and take you further in your life. However, this does not take the fact away that you can not always do whatever you want and what is easiest for you. For instance, working in a team, you have to think about the team. Not only yourself. No one wants to be the "lazy" in a team, without any given reason, right?

Kuinka tärkeetä on keskittyä siihen 20 prosenttiin joka on oikeasti sulle tärkeää. On typerää tehdä asioita pelkästään "sääntöjen" mukaan, pilkulleen kirjasta lukien jos siinä mitä teet ei ole mitään järkeä. Mun mielestä elämässä, kommunikaatiossa, kaikessa on järkevää olla yhteisiä sovittuja asioita ns. sääntöjä jotka helpottaa elämää. Mutta niiden täytyy olla joustavia ja koko ajan päivitettyä. Omien mielipiteiden takana seisominen on tärkeetä. On tärkeetä, ettei kesken asian käännä takkia. Mielipiteitä saa ja mun mielestä pitää muuttaa, se on fiksua jos huomaa olevansa väärässä. Mutta senkin voi tehdä niin monella tavalla.


Otetaan kuvitteellinen keissi.
On esimerkiksi tyhmää kopioida käsin paperille uutista joka pitää toimittaa kolmannelle henkilölle, vaan siksi että hän voisi sen lukea koska ei omista tietokonetta. Mutta koska perinteisesti aina on uutiset kopioitu käsin, (koska ennen ei printtereitä ollu) tehdään niin myös tänään.
Se on sääntö, ja vaikka mulla on tietotaito jotta voisin tulostaa sen uutisen ja viedä sen kolmannelle henkilölle, mun pitää se kirjoittaa koska näin on aina tehty.
Tottakai, jos printtaan sen on vaara, että kaikki sivut ei ehkä tulostu. On vaara että mä en tunne printteriä niin hyvin kun omia käsiäni.
Mutta oonko mä valmis ottamaan sen riski, jotta multa säästyisi tunti tekemään järkevämpiä asioita kuin copy/pasteemaan tätä uutista käsin?
Esimerkki on alkeellinen, mutta kuvaa mun mielestä ongelmaa hyvin.
Miksi me ollaan aina niin vastaan muutoksia vaikka ne takais meille paremman lopputuloksen?
Koska ihminen on luotu pelkäämään muutosta.
Let's use our imagination to illustrate the issue. 
For instance, there is no reason for copying manually by hand a news article from the internet to your friend who does not have a computer, just because, it has been done in that way the past eighty years. 
There are printers, but you will do it manually because it has been always done it that way.
Pure crazyness!
Of course, there might occur some error when printing. Maybe there is missing something.
But if it works you will save time loads.
The same in life.
Why we are so negative about the change even though it would lead us to the better outcome?

Because human was made to fear the change. 

Toinen asia jota oon miettinyt on se, kuinka paljon asioita ihmiset tekee turhaan, väärin vaan sen takia, ettei kukaan uskalla sanoa asioita ääneen. On helppo olla hiljaa tai puhua seläntakana koska kukaan ei halua olla "vastarannan" kiiski. Mä olen kunnon vastarannankiiski. Mä oon oppinut ajattelemaan tosi kriittisesti, ei välttämättä aina hyvä juttu, mutta toisinaan myös tosi tuottava. On paljon helpompi olla people pleaser, ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisua, sen sijaan että tekisi oikeasti fiksusti asiat. Vastarannankiiski voi olla myös kohteliaasti, eikä se ole sama asia kun töykeä. Myös people pleaser voi olla vaikea rooli. Kun miellyttää yhtä, väkisin kääntää selkänsä jossain tapauksissä toisille. Loppujen lopuksi, haluanko mä seistä konseption takana johon itse uskon, vai niiden takana joihin joku muu uskoo ja mä tuen vaan sen takia koska se on mukavampi tie TÄLLÄ HETKELLÄ. Joka tuokin mun seuraavaan pointtiin.
The second thing I have consumed my brain cells is how many things people are doing things wrong just because nobody wants to say anything. It is so much easier just keep quiet and do whatever are the orders, even though it would be against the morals. There are really many people who are too afraid or too lazy to take the first step and come out. Nobody wants to be labeled as a "difficult" person. It is easier to be the people pleaser than issue solver. Being able to rule things does not mean you have to be rude. Being people pleaser does not guarantee your responsibility to go away. Now ask yourself. Are those views you support really ones YOU are able to stand behind in a long-term?

Mikä on hyväksyttyä ja sallittua elämässä, jos yrittää tavoitella päämäärää. Onko voittaja joka on käyttänyt korruptiota, lahjontaa, mielistelyä, dopingia, roideja etc. yhtä hyvä voittaja kun se joka on raatanut "perinteisimmillä" ei "vilppi" keinoilla voittoon? Mun mielipiteen varmaan kaikki tietää korruptiosta, mutta loppujen lopuksi jos suurinosa kuvitteelisesta ympäröivästä maailmasta pyörii korruptiolla onko se sittenkin tyhmä joka taistelee sitä vastaan? Tää asia kiinnostaa mua aidosti.
This leads me to my next point. Which is allowed in life when trying to reach your goal? Is winner also that one who has used corruption, bribes, pleasing and doping as the good winner as that one who has reached the goal in more "traditional" ways? Everybody knows what I think about corruption. But I can not stop wondering who is the stupid in the situations, where everybody else is corrupted but you want to stick with your morals. This interested me purely.

Vallanhimo ihmisessä on pelottava piirre. Se voi olla kannustava ja motivoima, mutta pelkästään päämääränä pompottelu ja valta on pelottavaa. On vaikeaa yrittää pitää yllä kaikkitietävää-eikoskaan-väärässä-roolia koska kaikki meistä on inhimillisiä. Siksi paljon tärkeempää mun mielestä onkin oppia kuuntelemaan, olla nöyrä ja kantaa vastuu omista teoistaan. Tehdä mitä ikinä, mutta olla valmis perustelemaan ja seisomaan omien päätöksien takana. Se on mun mielestä jotain joka kantaa pitkälle suuremmalla aikavälillä.
The desire for power is the scary feature in a human. That sense can be motivating, but power craves only as the matter of wanting to boss other people is scary and stupid. It is very difficult for people to hold up this "I know everything" theme above them. We are all humans. We all make mistakes, and we learn from them. It is much more important to be humble, open-minded and takes responsibility for your own actions. DO whatever, but be ready and able to an argument about those ideas. I think this is something which will give you solutions in a long-term

Mulla on paljon opittavaa vielä siinä, ettei kaikkia asioita tarvi aina ottaa niin sydämen kautta. Vaan ehkä ne 20% prosenttia on sellaisia joiden takia kannattaa taistella, itkeä, huutaa ja nähdä vaivaa. Se miten erottaa se 20 prosenttia siitä 80 onkin sitten ihan eri tarina.
I have a lot of learning to do in many things. One of the issues is that I do not have to take everything so deeply in my heart and take responsibility from the whole world. Maybe the 20% percent is things that you should be fighting for. Tho share your tears, yells and take them into your heart. How to divide that 20 from the rest 80 is a different story.
                                                         INSTAGRAM // YOUTUBE // LOOKBOOK // PERISCOPE// TWITTER // ASK

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti