tiistai 7. kesäkuuta 2016

I'ma keep running cause a winner don't quit on themselves

Music on world off
TERE!
(viisi vuotta virossa asumista ja vieläkin tää sana kuulostaa niin absurdilta ja ehkä vähän juntilta, sorppa mun virolaiset sielunystävät)


Suoraan asiaan.
Mä tiiän, etten kauheen usein tee RANT postauksia, mutta nyt on ihan pakko.
Katoin eilen The notebook elokuvan toista kertaa (VIRHE!), koska musta tuntuu, että kaikki (no okei, useammat...) tapaukset tarvii toisen mahdollisuuden.
Tai oikeastaan, ei edes tarvi, mutta notebook kuitenki ansaitsi sen.
VÄÄRÄ VALINTA!
Voiko joku selittää mulle, mikä siinä leffassa on niin uskomatonta??
Siis korjatkaa jos oon väärässä, mutta se on niin sokerinen elokuva höystettynä ihan höpöhöpö juonella, että sen katsomisen jälkeen tekis mieli mennä pyörimään suolassa ja laulaa 666 lauluja
JEESUS :----D
Straight to the point. I know I don't do RANT posts too often, but for GOD's sake! I have to. I watched yesterday the notebook movie second time. It was mistake, a big one. It is so cheesy that it makes me literally vomit. What-a-heck why everybody's lovin' it? After that I felt like I need to go and do some crazy ritual to clean myself from that syrup. Maybe I am just cold hearted? might be

Sitten hieman ei niin tärkeisiin asioihin!
Ihmiset monesti hämmästelee mulle, miten mä jaksan aina käydä salilla ja syödä samoja ruokia, enkä mä kyllästy?
TOTUUS ON SE, ETTÄ KYLLÄHÄN MINÄ KYLLÄSTYNKIN!!!
Aika harvoin, mutta kyllästyn silti.
Niinä päivinä, mä sitten otan hatkat fitness hommista. Eli toisinsanoen tilaan pizzaa, juon siideriä ja syön suklaata. Uskon, että kaikille tulee aika ajoin aikoja, jolloin tekee mieli sydö kakkua paljain käsin alusvaatteissa ja katsoa formuloita.
Se on elämää, ja mitä enemmän se on balanssia.
Yleensä kuitenkin pian tulee olo, että ei helkkari en mä kyllä tätä halua, ja silloin yhtäkkiä kanasalaatti maistuu ihan tajuttoman hyvältä!
And then to not so important things!! People often wonder if I will never get tired of this fitness orientated lifestyle? And the answer is TIDIDIDIIII YES I DO! I think everybody does. What happens then?
I eat cake my underwear on and watch some epic show.
It is life, but more importantly, it is balance.

When this happens, more likely after few days I feel like WELL THIS WAS NOT WHAT I WANTED,
and like magic the chicken salad tastes oh so good again!
kun jäät kiinni somettamisesta -ilme
Nykyään kuitenkin, mä olen aika hyvin tietoinen siitä, että voin huoletta syödä donitsia silloin kun tekee mieli kohtuuden rajoissa, koska mä olen niin aktiivinen. Ennen jotenkin stressain näistä asioista kauheesti, nykyään mä olen kaikkien ZEN ihmisten kuningas.
Oho, mä tiiän,
itekki oon aika yllättynyt.
Mutta mähän olen nainen yllätyksiä täynnä ;)
Nowadays, however, I am very aware the fact that I can eat donuts and pizza always now and then when I feel like it, because I am so active person. Before I stressed so fucking much about it, but now I am so ZEN that I surprised even by myself! Instead, the training is something that I don't usually get tired of. And if the ultimate tiredness comes, I take break from the gym. But it is so valid to know the difference between being overwhelmed of fitness and being just lazy. Laziness, I don't feel mercy. My opinion is clear when it comes to this; those days when you feel lazy and you still go to the gym you make the best improvement. Those days winners are separated from losers. Still, I think the best pre-workout is the eager to do things. You don't find me on Saturday night training outside because I have, but because I love what I do. If you feel like 90 percent of the time you should go training, it tastes like shit, you have to ask yourself if you are doing completely wrong sports.

Treenaamiseen sen sijaan, mulle harvoin tulee sellaista yltä kylläisyyttä. Ja jos tulee, sillon pidän paussia. Mutta elintärkeää, on osata erottaa laiskuus/motivaation puute ja treeni ylätkylläisyys toisistaan. Sillä laiskotukselle en anna armoa.
Mä olen sitä mieltä, että niinä päibinä kun on nihkeetä lähteä salilta jyvät erotellaan akanoista.
Ne on niitä päiviä kun kehittyy.
Ja uskon myös siihen, että paras pre-workout on oikeesti halu tehdä hommia.
En mä huvikseni lauantai iltana ole puistossa treenaamassa, vaan siksi, että mä rakastan sitä mitä mä teen. Jos sulla on 90 prosenttia sun elämästä kertoja kun treenaamaan ei kiinnosta mennä, ehkä on aihetta kysyä jos laji on sitten väärä?

Mua pyydettiin pitämään motivaatiopuhe duunissa ens viikolla.
Mulla on ongelma, ei tosiaan se perinteinen: mielenkiintoisia aiheita on liikaa.
I got asked to have a motivational speech at my workplace. I have problem; I have way too many good concepts but I don't know what to choose. Gladly I have still time. 

Mitäs muuta kuuluu elämään?
All good, niinku ennenkin asiat rullailee niinku ennenkin.
Oon tutustunut paljon helkkarin mukaviin ihmisiin, tanssinut aamuun asti, katsonut elokuvia, käynyt salilla mun ykkössali kamun kanssa, puhunut puhelimessa liikaa, juonut jää kahvia polttavan kuumassa tallinnassa, keskutellut elämästä ja nauranut niin, että poskiin sattuu.
Tältä kesän pitääkin maistua.
How is life going otherwise?
All good. Like always.
I have got to know some awesome people, dance till dawn, watched some movies, killed at the gym, speak on the phone, drank ice cold coffee in burning hot Tallinn, speak about life, laugh so hard that my face hurts.
I think is how summer suppose to taste.
FREEDON :-D

Adios my friends. Take care. Kisses!

ADIOS HEFET, Pysykää miehinä!! (Tai naisina jos sikseen olette)
Siis mistä tätä juttua tulee? Ainoastaan Jumala tietää, u know. Mä tiiän, tarvin oman reality ohjelman. Ehkä se on tuloillaan ;)





                   INSTAGRAM // YOUTUBE // LOOKBOOK // PERISCOPE// TWITTER // ASK

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti