keskiviikko 20. marraskuuta 2013

GRATEFUL, JUST GRATEFUL oodi teille seuraajille

hey suklaasydämet. Kello on tasan 0:02 ja mun pitäis olla jo kovaa kyytiä nukkumassa, koska huominen päivä sisältää kivoja juttuja ja en haluaisi näyttä Zobilta (zombi näin normaalien ihmisten kesken), mutta oli ihan pakko tulla vielä nopeaa jakamaan teidän kanssa ajatuksia, joita usein mietin ennen kun meen nukkumaan. Tästä blogista on tullut mulle tosi tärkee juttu tässä muutaman vuoden aikana. Mä en olisi ikinä arvannut, että tästä voi kehkeytyä mulle näin tärkee juttu, kun tämän aikoinaan alotin. En olis ikinä uskonu, että tästä mun rakkaasta (vaikkakin painavasta, hehhe) koneesta tulee mulle näin tärkee. Mun sydän oli särkyä oikeesti kun tähän tulee jotain vikaa, onhan tää mulle tosi tärkee työväline. Oon niin kiitollinen, että saan kirjottaa tätä, oon kiitollinen että mun kone pelaa, ja oon niin kiitolinnen kaikille jotka osallistuu kuvien ottamiseen, mutta kuitenkin eniten oon kiitollinen kaikille teille lukijoille, jotka palaatte ympäri maailmaa tänne kerta toisensa jälkeen ja tuutte moikkaamaan kun törmäillään. Mä lupaan, voi mun hunajakilpparit, nyt ja jatkossa, että en ikinä tuu ignoramaan teitä jos moikkaatte (muistakaa silti mun über huono kuulo/ja laput silmillä kävely joten megafooni ei oo pahitteeksi ;D) . Te ootte jokainen mulle tosi arvokkaita, Joten vielä kerran kaunis kiitos jokaiselle seuraajalle. Mä oon tosi kiitollinen. Pusuja!

://Hey my little sweethearts! Clok is sharply 0:02 and to be honest with you, I suppose to be in bed already, since tomorrow will be a jammy day. But I could not help to come here and write a couple of things what is in my mind often before I fall asleep. This blog has become a well and truly important part of my life. I could never guess how important and international this would be, when I first started to write this. I am so grateful that I have this right to write down this little blog thing, I am so grateful about my precious laptop which works so well (eventhough it is a little bit heavy), I am so grateful to you all who has taken my pictures but before everything I am so grateful to you guys who always return to my blog, and you come to me and say hi when we meet in the city or wheresoever. I promise to you my little honeyturtles, that I will always smile when you say hi to me (just remember to take your microphones with you cause I am so bad to notice anything, so you have to be LOUD, HAHA ) however, just remember that you are all so amazing. Thank you for giving me this great opportunity, I truly appriciate it. Kisses!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti