lauantai 7. syyskuuta 2013

Fall has always been my favorite season. The time when everything bursts with its last beauty, as if nature had been saving up all year for the grand finale.

KESÄ
haluaisin vähän kertoo siitä! Mun kesä oli no, työntäyteinen, uninen, hauska, äänekäs, mutta myös tosi raskas. Alotetaan vaikka noista grilli bileistä!


Meillä oli piritassa grilli bileet, ja just noihin aikoihin hengailtiin meidän tyttöporukalla, joka valitettavasti nyt on ihan hajonnut kun porukka lähti ympäri maailmaa. Mulla oli kamalasti käytännön asioita hoidettavana, mutta onneks myös ystäviä tukemassa niin täällä kuin suomessakin. Joka päiväiset puhelut myös perheelle anto voimaa tosi paljon!
Kun  tytöt alkoivat valumaan suomeen, mä löysin erasmus tyypeistä uusia tuttavuuksia, ja vietinkin aika paljon alkukesää niiden kanssa. Mun huonolle englannille tuli loppu, kun lopetin nössöilemisen ja aloin puhumaan enkkua. THANK GOD. Samoihin aikoihin alotin lukeen enkun kielisiä kirjoja, käymään lenkillä aamuisin, ja tanssin hullun lailla. Olin kaikilla luennoilla, mutta oli tosi vaikee säilyttää keskittyminen kun elämässä tapahtu niin paljon muutoksia.

 Otettiin tyttöjen kans paljon aurinkoo ja luin moniin tentteihinkin aurinkokylvyssä. Samaan aikaan sain tietää olleeni aika sinisilmäinen ja hyväuskoinen. Vastoinkäymisistä huolimatta mulla oli kamalasti virtaa ja olin niin onnellinen mutta samaan aikaan myös tosi tosi stressaantunut. Yritin pysyä positiivisenä, ja tuohon aikaan kasvoin enemmän kun pitkään aikaan. Tajusin myös ketä, on mun oikeita ystäviä.

 
Baletti tuntien loputtua jatkoin juoksemista. Kun elämä meni liian vaikeeks, oli pakko soittaa S.O.S puhelu suomeen ja hakee apuvoimia selvittämään sotkuja kun en tiennyt enää mikä oli totta ja mikä ei. No saatiin kun saatinkin selvitettyä kaikki asiat perheen voimin ja suuri määrä stressiä tippu mun harteilta. tein suuria päätöksiä, puhdistin elämän kaikelta kaksinaamaisuudelta, rupesin oikeasti arvostamaan ihan erilaisia arvoja elämässä. Jatkoin hengailua erasmuksien kanssa.

 Viimeiset tentit oli menossa ja mua ahdisti koko ajatus kokkolasta tai töistä. Löysin hyviä bändejä, kuuntelin paljon musiikkia ja jammailin menemään. En antanut ahdistuksen haitata, vaan unohdin sen niin nopeasti kun se tulikin ja olin hurjan onnellinen, vaikka samaan aikaan tosi peloissani ja epävarma mun päätöksistä.
 

Sitten nahkis tuli. Meillä oli ihan mahtava viikko. tehtiin niin paljon kaikkee kivaa ja mää taisin oivaltaa elämän tarkoituksen.  Tutustuin englantilaiseen fellaan, jonka kanssa löydettiin tuhansia yhtänäisyyksiä. Olin kiitollinen, että sain jonkun senlaisen ihmisen mun elämään. Olin myös kiitollinen, että elämässä oli vihdoin jonkun lasita pysyvyyttä. Olin terve, ilonen ja enemmän oma itteni kun pitkään aikaan olin ollu.









Sitten tuli aika lähtee kokkolaan. Vaikka tallinnan jättäminen oli paljon helpompaa suvin kanssa, ei se silti tuntunut oikealta. Kirjotin paljon notebookkia, jatkoin musiikin kuuntelua, olin positiivinen omaitseni. Olo oli koko ajan ihan voittamaton!
Kesä kokkolassa starttas muksasti veljen häillä.


 mulla oli myös kamala stressi koska aika tuntui loppuvan kesken. Olin painanu koulun kans ja kaikkien muittenkin asioitten kanssa yötäpäivää tallinnassa, ja luulin jollain tavalla että kerkeisin hetken hengähtää. Mä kuitenkin täytin mun aikataulut  niin täyteen, että juoksin pää kolmantena jalkana paikasta toiseen. Myös kokkolassa tuntui pysähtyneen aika. Kun tulin takaisin, kaikki vanhat kuviot olivat ennallaan ja mua ei ois voinu vähempää kiinnostaa olla mukana niissä. Hengailin paljon kotona perheen kanssa, koska en vaan yksinkertasesti jaksanut GIVE A FUCK :D


Tein töitä. Otin kaikki vuorot mitä tarjottiin ja yritin saada rahaa kerättyä niin paljon kun mahdollista. Tajusin, että yötyö ei ole enää mulle. Mun kroppa alkoi käyttäytymään tosi oudosti.

Yritin pysyä yötöistä huolimatta päivä/aamurytmissä, huonoin tuloksin. Jaksoin vielä juosta, kävin antamasa tanssitunteja, join teetä aamun asti, pyöräilin paikasta toiseen, mutta olin samaan aikaan ihan armottoman väsynyt ja huono vointinen.

Yritin fiilistellä kauniita hetkiä kokkolassa, mutta oikeestaan mua vaan ahdisti koko pöndelä! Ainut hyvä asia kokkolassa, oli olla perheen luona. Kuitenkin huomasin ensimmäistä kertaa oikeasti, kuinka erilainen musta oli tullut ja kuinka erilaisia ihmiset kokkolassa on mun elämään tallinassa verrattuna. Mulla oli ikävä mun kotia.

Matka joensuuhun tuli just oikeeseen kohtaan. Mä tarvin lomaa ja karkausta pöndelästä. Pakattiin nahkiksen kans kimpsut ja kampsut autoon ja suunnattiin viikoks karjalan kunnaille. Mä sairastin kyllä koko viikon ja kroppa jatkui ääliönä olemista. En antanut sen haitata menoa vaan jammailin menemään. Tutustuttiin bändiläisiin ja vietettiin monia ikimuistoisia kesäiltoja joensuussa.













Joensuusta kotiin tultaessa, sain heti seuraavan päivänä vieraita helsingistä. Mun ihana salleri tuli käymään tsekkaaman mun hoodit, ja kuunneltiin talon etupihalla olavi uusivirtaa. Luultavasti yks parhaista keikoista ikinä. Eikä mitään luultavasti, vaan DEFINITELY!










Syötiin joka tiistai lounasta popsin kanssa nanalla ja granpaalla. Mä lopetin työnteon ja lähdin takaisin tallinnaan. Tein viikon kaikkia tallinnajuttuja, ennnkun mun  oli aika tehdä pikapaluu kokkolaan. Äitikin vieraila talsussa.


Näin jälkeenpäin oli kyllä aikamoinen elämän kesä. Olin koko alkukesän niin kamalasti menossa, että taisin vähän väsyttää itseni uuvuksiin. Jos saisin jotain valita, antaisin ittelleni luvan rauhottua. Mutta tää kesä oli myös yks mahtavimmista. Mä tein sellaisia oivalluksia elämästä, joita en ois koskaan uskonu löytäväni. Mä tapasin sellasia ihmisiä, joita en olis ikinä uskonu tapaavani. Mä ymmärsin, että haluan viettää aikaa mun oikeidein ja aitojen mulle tärkeiden ihmisten kanssa enemmän. Mä opin oikeasti ottamaan neuvoja vastaa, ja ensimmäistä kertaa mulla ei ole kiire minnekkään elämässä, enkä kaipaa mitään enempää. Oon paljon vahvempi, rohkeempi ja oma itseni kuin koskaan elämässä. Mä olen vihdoin löytänyt mun kodin tän kesän aikana, ja oon enemmän valmis syksyyn kun minään aikaisempana vuotena :)

Thank you summer for being so awesome





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti