torstai 2. huhtikuuta 2015

When you dance, your purpose is not to get to a certain place on the floor. It’s to enjoy each step along the way.-THREE DAYS GO TO COMPETITION-


3 päivää kuldne karikas kisoihin.
//Three days to go to our dance competition

Viimeinen viikko ennen kisoja on aina yhtä jännä.
Täytyy muistaa nukkua ja syödä hyvin.
Pitää itsesi sopivan kiireisenä, että ajatukset saa puhdistettua.
Pitää  kaivaa vanhat lämmittelysarjat esille, että ei kisoissa mene puihin ja voi paineen alla toimia.
On viimeiset treenit.
Viimeiset korjaukset.
Viimeiset hetket muistella askelia.
Ja sitten usein myös esiintymisasujen sovitus.
Meidän esiintymisasut on ihanat. Ne päällä tuntuu bädäzz pitziltä.
Oon ollut 99.9 prosenttia kaikista mun miljoonista esiintymisistä joku esittävä (usein miten ei niin viehättävä) luonnonkappale. On tullut esiinnyttyä lehtenä, mieliala potilaana, abstraktina harmaana, suomiräppärinä, mitä näitä nyt on.
Tällä kertaa, myös ensimmäistä kertaa menen lavalle minuna.
Se tuntuu kivalta,
mutta myös sellaiselta, että jos kämmää ottaa se sielusta suuren palasen.

//Always, the last week before competitions is so exciting.
You have to remember to eat and sleep properly.
You have to try keep yourself busy enough, that you can clean your head as well.
You have to start to remember all the competition routins and warm ups, that you are able to act under the pressure.
Last trains.
Last details.
Last minutes to remember all the steps.
And the costume try out.
Our costumes are the most beautiful ones. When I am wearing them I feel like decent princess and badass.
During my past experience, I have been in the percent of 99.9 always some kind of abstract weird creature while dancing. I have been leaf, mental hospital patience, abstract grey thing, Finnish rapper and so on. 
This time, I will go to the stage as myself.
It feels good.
But it also feels, that if something goes wrong it takes a piece of my soul with it.

Oon tosi innoissani, mutta pakko myöntää, että kyllähän se myös jännittää.
Tulkaa tukemaan meitä kuldne karikas kisoihin, meidän kategoria alkaa kahdelta sunnuntaina!
Mä teen mun popjazz debyytin siellä!

//Come and support us in Kuldne Karikas, our category starts at 14.00 on Sunday.
I will make my popjazz debut there.
I am excited and nervous!

                                     INSTAGRAM // LOOKBOOK   // TWITTER // SURVEY

Please fullfill this! SURVEY
Täyttäkää hei bebet tätä SURVEY

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Without a wolfpack, a loner, my mood getting colder Im only 22 but my mind is older Gonna live large, die young, most insane This flow hit hard like Kurt Cobain


YEYE YALA!!!

Aloha ystävät.
Ihan ekaks, kaunis kiitos teille kaikille, jotka ootte täyttäneet kyselyn. Te ootte tosi kultaisia ja ihania ja rakkaita puspus!!
jos et oo muistanu täyttää anna palaa, peipe TÄÄLTÄ

sitten yala yolo yala asioihin!!
Mulla on tainnut syntyä sellainen peini obsessio tuohon cashiin. Oon jammailut sitä koko päivän, sekä eilen katsoin _kaikki_ haastattelut mitä löysin.
Tässä on kaksi mun lempi viro ihmistä.
hihih kyhertelen tyytyväisenä. 
<3____<3
(Edit anteeks, enhän mä yhtään tajunnut, että tää koko video on viroksi :D kun ei ite kiinnitä siihen enää huomiota jotenki )
mä oon niinku joku moinenkin teini täällä a-p-u-a! 
tiiättekö kun on sellaisia fanituksen eri tasoja.
on sellainen 1.taso että kuuntelee lakkaamatta musiikkia
2.tasossa vuoraa seinät kaikella tähän liittyvällä
3.tasohyppely tasolla tekee mieli pussailla ja halailla ja kokee mustasukkaisuuden tunteita
4.tasolla on pakko päästä samaan tilaan
5. tasolla (mun hetkellinen taso) kunnioittaa niin hitosti jotakin, että kokee olevansa niin pikkuriikkinen tähän verrattuna, että en varmaan ees uskaltais mennä juttelemaan, kelatkaa minä tällanen räpätäti menisin ihan puihin!!!
a-p-u-a 
en kestä itteeni
Yläkuva on täysin valhetta.
Tallinnassa on satanut kissoja ja koiria taivaalta viime päivät, sekä tuullut sivuttain kuusisataa metriä sekunnissa. Aina kun lähtee yliopistolle saa jännittää, että kerkeääkö sisälle ennenkun kun on saanut ilmaisen ilmalennon (ilman rakettireppua harmikseen) kopliin.

Musta tuntuu, et voin vihdoin kirjoittaa tästä teille, koska mun sydämellä on vihdoin kypärä.
ziiz oon yrittänyt työstää sitä mun kandia tammikuusta lähtien kolme (3) kokonaista kuukautta, ja se oli yli puolenvälin.
Oon ollut koko ajan todella tarkasti yhteyksissä, mua opastavan henkilön kanssa, ja saanut korjausehdotuksia, jotka tottakai luonnollisesti korjasin kaikki tunnollisesti.
sitten tuli väli meetinki ja yhtäkkiä kuulin, että mun pitäis vaihtaa aihe kokonaan.
koin henkisen hermoromahduksen.
burn outin.
posttraummaattisen stressi häiriön, sekä luultavasti myös heinänuhan oireita.
Koska en oo mikään luovuttaja, kokosin itteni ja aloitin sisulla alusta.
Ennenkun alotin näytin mun uuden suunnitelman kappaleet tälle henkilölle ja käytiin YHDESSÄ läpi, että kaiken pitäisi olla kunnossa.
aloin tas työstämään härän voimalla uutta tekstiä.
tein töitä öisin ja päivin,
raadoin kuin pieni muurahainen kedossa
kuin mangonpoimija austraaliassa.
ja sitten tuli taas sellaista palautetta, että kappaleet mitä oltiin käyty läpi ei nyt nekään sitten olleetkaan ilmeisesti niin buenoita, vaikka mun käsittääkseni kaikki oli vielä viime viikolla kunnossa.
no mitä mä teen?
huudan 
Y.A.LA
ja alan korjaamaan sitä dokumenttia ;)
;D
ei saa ottaa elämää liian vakavasti, koska siitä ei selviä muuten hengissä.
ei siitä kyllä selviä muutenkaan, mutta kuitenkin.
Jos joku tarvii kulttuuri aiheista hyviä 20 sivun essee tekstejä enkunks, nyt näyttää siltä, että ennen kesää mulla saattaa olla sellanen parikyt eri aihealuetta koneella,
sekä, ette tiedä kuinka paljon mä tiiän kansallis identiteetin rakentamisesta tällä hetkellä ;)
on kuulkaas jäännää puuhaa se näin markkinoinni näkökulmasta ;)
Y.O.LO
viro näyttää tehneen tehtävänsä ton 90 luvun vaatekerran kanssa...


Meillä on ens lauantaina ne tanssikisat ja himpskatti, että jännittää.
Mulla on vähän hyperaktiivinen olo.
tein tänään penkkipunnerrus ennätykseni
Y.O.L.O
maailman koleimmat kengät _ikinä_

Mulla on sellainen oma salainen pleissi täällä himassa, missä vietän aikaa kun tuntuu siltä.
Se on mun tiskipöydällä.
Mulla on aina valot pois päältä iltaisin ja kaikkia verhot avoinna, niin, että nään kesklinnan valot mun ikkunoista.
Siinä sitten istun kynttilänvalossa ja syön ruisleipää ja tajuan, että voivoi kun maailma on iso paikka.

Siinä myös usein mietin kuinka _kiitollinen_
olen kun mä saan asua asunnossa mitä rakastan.
Ja siinä mä myös mietin, että olisipa  ihanaa jos mun suomi ja kreikka kaverit olisivat kans täällä pysyvästi.
<3
Y.O.L.O
viron yökukat 

Loppuun vielä kuva tältä päivältä, kun olin tulossa yliopistolta himaan.
Olin ollu aika lailla kokopäivän huudeilla, kunnes jossain vaiheessa menin pitämään breikkiä ja tottakai peilailemaan pärstää vessan peileistä.
Huomasin, että jostain kumman syystä, mulle oli ilmestynyt meikkivoiteesta viikset, jotka on ollu koko päivän paikallaan.
Oon tottakai ollu ihan päheenä skolessa, tommy cash korvissa soiden koko päivän, ja sitten huomaan nää helkkarin viikset.
Y-O-L-O
Tätä postausta sponssaa maailman nopeimmat lasit.

PUSPUS OOTTE IHANIA

In English: I was lifting pretty heavy weights at gym today. Better be ready next time you see me, we may not fit in the door at the same time cause this guns

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Casa de Tara -Kodu armas kodu-










 Täällä on hyvä olla.

    INSTAGRAM // LOOKBOOK   // TWITTER //SURVEY.


GUEZ WHOZ BAK -TallinnMusicWeek-

Tää postaus tulee olemaan puhtaasti musiikista.

Musiikki on tosi henkilökohtainen asia mulle, ja mä harvoin laitan tänne mitään sellasia biisejä, jotka on mulle oikeesti sydämenasia. Sitten kun oon ne ite prosessoinut niin täällä ne julkasen, mutta siihen tulee nyt poikkeus ;)

Meillä oli liput TMW:een hiphop caseen, ja pakko sanoo, että nyt oli kyllä onnistuttu.
Järjestelyt toimi 10+ arvoisesti.
Mun hiphop historia on sellanen, että joskus ylä-asteella kuuntelin kovaa tahtia punasta tiiltä (:-D) ja kaikki steen1stä pyhimykseen on luukuteltu aika ajoin ja 08 oltiin poikien kans pipessä.
(Kyllä, minä ja pojat niinku normisti :-D)

Eniten mua henkilökohtasesti kiinnosti Tommy Cash, Felix de luca ja metsakutsu.
Tommy sen takia, koska ootin näkeväni jotain kokaaini sekoilua huonolla maulla lavalla.
Kuinka hemmetin väärässä olin!


-Metsakutsu-
Mun henkilökohtainen suurin odotus oli metsakutsu, mutta pakko sanoo, että tää oli kevyt pettymys. Ei huono, mut niinku saltsu ajatteli tosi kaupallinen. Vähän sellanen viron mikke, ja no mikkehän nyt ei woppaankaan oo, no, mun lemppareita.


-Alo Wala-
Tää oli tosi loistava. Tää recorded versio ei tee kyllä ollenkaan oikeutta sille kuinka mahtavia nää oli. Hyvät reivit oli ;)



 -Felix De Luca-
No kuka nyt ei olis heikkona mieheen, jolla on kalastajanlakki päässä ja super persoonallinen soundi?
Mun teki mieli kidnapata Felix himaan, harmi vaan et sen kone lähti viideltä aamulla takasin himaan
</3


-TOMMY CASH-
Mä oon kuullut aika kiitettävästi musiikkia livenä. Nuorempana kierrettiin tosi paljon ympäri suomee kuuntelemassa kaikkia bändejä, olin baarissa duunissa jossa oli joka viikonloppu joku esiintyjä ja vaikken festareista perusta on tosi harva occasio, jossa kieltäydyn live musasta.
Mulla oli ennen TMW:tä kaks keikkaa, jotka nousee ehdottomasti yli toisten. Editorssi ankkarockissa oli jotain aivan uskomatonta, ja olavi uusivirran keikka toissakesänä yhden talon takapihalla kokkolassa oli myös jotain aivan järjetöntä.

Nyt niitä on kolme.
Luultavasti kuuntelette ja katotte nuo kaks viimeistä videota,
Nahkis ei varmaan ees kuuntele loppuun, ja mom ja pops ajattelee, että nyt se on menettänyt järkensä lopullisesti.
Ei ole, se vaan näki Tommyn livenä.
Kuningas, tässä on teille viron kirkkain taiteilija.
Tollaset keikat on se syy miksi kannatta painaa duunia viikolla niskalimassa.
Tollaset keikat, saa tuntemaan olevansa elossa enemmän kun koskaan.
Tommy paransi mut.
musiikin voima on ihmeellinen.

myöz
RAININ EUROZ DOLLARZ YENIZ

tiiän mitä kuuntelen salilla ens viikolla ;)

// I was in TMW. I amazed and Tommy is King.

    INSTAGRAM // LOOKBOOK   // TWITTER //SURVEY.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

I know what you're doing when you're falling apart

lehtikuva ajoilta kun oltiin _jäätäviä_ julkkiksia. 


TSAUUUUUUUUUUUUUUUUU kaverit!
Mulla on ollut taas nin ikävä teitä, että sydäntä on raastanut.
Toivon, että teilläkin mua.
Ootte ehkä maailmankaikkeuden ujoimmat lukijat (joka on enemmän ku helt okej<3) kaikkien tollasten julkisten juttujen kaa, joten tein teille tällasen SUPER lyhyen ja ytimekkään kyselyn, jonka kautta voitte _SUORAAN_ vaikuttaa mitä juttuja täällä stolen kissessissä on lisää.
Stolen kissessin v.i.p asiakaspalvelukunta lupaa rakkaudella käydä jokaisen täytetyn lomakkeen läpi<3


Sitten kuumiin perunoihin.
Vihdoin minäkin katoin Lolitan, enkä oo enään kultturellisti syrjäytynyt.
Älkää kysykö, en tiedä mitä mieltä oon, tää tarvii vähän sulattelua.

Puhdistin ja blankkasin (Blakkasin, mikälie suomeksi) kaikki mun kengät! Tekisi mieli nukkua ne kainalossa ja laittaa kaikki jalkoihin samaan aikaan, harmikseni tosin omistan vaan kaksi jalkaa.
just do it - banaani. Tää mun nike hypetys on lähtenyt täysin käsistä näköjään..
Mitäs muuta mä oon tänään tehnyt,
no kävin salilla ja katoin jonkun 1960 luvun suomi filmin, ostin Heatin koska letita oli kannessa, tein safkaa, kirjotin helvetellisiä666 yliopisto juttuja ja tanssin. Spage on muuten ehkä maailman ihanin venytys kun lihakset on tarpeeks lämpimät.
muuten se on yhtä helvettiä.

Illalla kävin virussa ja taas se todistettiin, Oon kyllä korkkarijuoksun moninkertanen em -mitalisti. Kello 19:15 himassa tajuan, että bussi lähtee kahden minan päästä pysäkiltä. Koska luovuttaminen ei ole mulla (busseissa tai elämässä) koskaan ollut vaihtoehto, Noppaa vaatteet niskaan ja korkkarijuoksu pysäkille. Bussi kiitää ohitse, mutta koska suomalainen sisukkuus piilee tän leidin sydämessä teen nopean tilannearvion, että kerkeen hyvin spurttaa seuraavalle pysäkille jos valot näyttää bussille punasta. Kuin Bolt konsanaan kiidän kortteleiden ohi ja hilikulle meni mutta gebardi loikan jälkeen kerkeen kun kerkeänkin dösään.

kantsii käydä treenaa 7 x viikossa...
alttari
asiasta kukkaruukkuun, te tiiätte näitä youtube mainoksia mitkä saattaa pommata yhtäkkiä kesken playlistan?
no kuuntelin jotain mun perusmusiikkia youtubesta siivotessa, ja yhtäkkiä löysin itteni tsillaamassa jonun täysin randomin biisin tahtiin.
Olin ilmeisesti kuunnellut jonkun mainoksen muotoon pukeutuneen paholaisen; japanilaisen petri munkin lallatuksen.

Kesken siivouksen huomasin jammailevani siis jonkun korealaisen popin tahtiin, kunnes havahduin siihen, että jaahas mitäs paskaa radiosta soi.
sitten alkoi naurattaa...

NIINJOO ja tärkein meinasi unohtua!!

Mansikkakojut on rantautuneet ainakin solarikseen ja viruun jo!!
WADAP SUMMER
Nyt meen lakkaamaan mun kynsiä samalla värillä mikä edustaa mun sielua ja syömään riisikakkuja joiden päällä on nollakalorista peanutbuttersuklaa systeemi juttua!


jumalan siunausta viikonloppuunne!

menos kaupungille 

//Please be kind and fill stolen kissess survey here. It is super short and you can straightly effect the things what stolen kissess is all about!


                                    INSTAGRAM // LOOKBOOK   // TWITTER //SURVEY

loppuun viikonloppu musiikkia //GOOOD MUSIC FOR WEEKEND CHILL OUTS

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

I love diz

Me and my sista in Rodo 2010 :D <3

hyvinvoinnista

Kirjoitus on kirjoitettu täysin objektiivisestä näkökulmasta, enkä oo _todellakaan_ mikään terveysalan (rakkauden :--D) ammattilainen

Joskus tulee sellainen jäätävä kirjoittamis inspiraatio esim kesken salireissun, että on pakko istua koneen ja lohisalaatiin ääreen naputtelemaan.
Tällä kertaa se tulee hyvinvoinnista.
Pic by amazing photographer Harry Tiits plese find more pics here 
Noppaa vähä bäkroundia, eli mä tuun sellasesta tosi terveellisestä perheestä, eikä mulla suuremmin ole ikinä ollut mitään itsetunto ongelmia, mutta sitäkin enemmän mun päivät on ihan täynnä vuoristorataa, nimittäin mä pystyn kiihtyä 0-100 sekunnissa, mutta myös palaudun aika nopeasti ;)

No kuitenkin, tuossa pari vuotta sitten laihduin huomaamatta, _todella_ rankan balettituntien ja sen ansiosta, etten kerennyt yhtään kiinnittää huomiota mun ruokamääriin kun juoksin balettisali-yliopisto-tanssistudio-koti väliä, joten helpointa oli syödä vaan salaattia. Mä en voi kuvitellakkaan, että söisin joka päiväisesti munkkeja/pastejoita/croisantteja mun nälkään, vaan ne on mulle enemmänkin sellaista loma/sunnuntai ruokaa :)
Tuo kesä meni ihan fyysisesti sairastellessa, eikä lääkärit kaikkien kokeitten jälkeen tiennyt mikä mulla oli.
Kuulemma liian alhanen rasvaprosentti HUPS.

Tänä samana kesänä menin kokkolaan, ja tosi paljon tuntemattomatkin ihmiset tulivat sanomaan, että oho ootpas sä laihtunut. Ensin se tuntui kivalta, mutta myöhemmin asia rupesi oikeen vituttamaan. Se loi sellaisia paineita, että juoksin kahden tunnin lenkkejä itku silmässä. 
Mun mielestä kenelläkään ei ole oikeus puuttua toisen ulkonäköön oli sitten kysymys, lihavuudesta, laihuudesta, tai sormien pituudesta.
Siksi mä voin sanoa teille, hyvät hunajakilpparit,
että jos joku tällaisista asioista avautuu, koetaan se seurassamme huonoksi käytökseksi ja voitte sanoa seuraavalla tavalla:


Ja loppuun tokaista, että stolen kissessin Tara antoi luvan.
Kun aloin toimia tuolla tavalla, ei pahemmin enää kiinnostanut stressannut kenenkään tutun mielipide :D
Mun mielestä se, että joku sanoo esimerkiksi, että vaude näytätpä sä hyvältä on tosi kiva complimentti, toisin kun se, että APUA OLETPAS SINÄ TUOLLAINEN KANAJALKA.
MITÄ?
Annetaan jokaisen kukan kukkia!
olin ostaa uusii biksui jeijj
Niinku aikaisemmin tänne kirjotin, mulla oli tossa joulunaikoihin kunnon itsetutkiskelu kausi. Mä vähän kelailin mitä mä haluan elämältätulevaisuudessa ja mitä en, ja aina tulin tulokseen, että päivittäiset onnen hetket on se mitä mä haluan.

 Meillä kaikilla naisilla on varmaan ollut aikamme, kun jostakin joku vaate kiristää ja se ahdistaa, ja keino yrittää päästä pois siitä mahdollisimman noppaa. Mulla tämä kausi taisi olla viime syksynä kun elin tietyllä ruokavaliolla (en oo koskaan ollut millään FAD dietillä, koska ne ei pitkäaikaisesti toimi), ja se mun ruokavalio sitten jatkukin jouluun asti vahingossa.  Se siis sisälsi kolmen tunnin välein syömistä, josta mulle aiheutui ihan kamala stressindaalen.
ah niin legendaarista.
Sitten mä meditoin himassa, sekä levitoin ilmassa ja kelailin, että wadap, haluanko mä syödä näin ikuisesti. Mites sitten kaikki lomat? entä juhlat? 
No en halua.
Tätä ennen olin kymmenen kertaa päättänyt, että nyt vittu lähtee ja kovaa (lähti muuten myös), ei koskaan enää alkoo tai muitakaan treettejä.
Mun balanssi oli olematon.

Myös sellaisen haasteen mä kohtasin aikoinaan, että ihmiset tuputtamalla tuputti ruokia/juomia etc mulle.
"Jos säkään et ota, niin en mäkään"
lauseilla, tällasen peruskiltin ihmisen aikalailla käännytettyä.
Sen jälkeen en hakeutunut enää sellaisten ihmisten seuraan jolle mun piti perustella esimerkiksi sitä, että en ota yhtä gin toniccia lisää, tai kakkua koska ei tee mieli.
Koska, mua ei vituta mikään muu illalla enemmän ku sen, että oon tehnyt jotain sellaista mitä en ite ole halunnut.
Ihan siis yleisestikkin.

Sitten jouluna päätin, etten päätä yhtään mitään.
elän kissanelämän periaatteiden mukaan, syön sillon kun on nälkä, nukun kun nukuttaa etc. Mulla se näyttä toimivan, ainakin toistaiseksi.

Tulin takaisin tallinnaan, ja mulla oli viikko aikaa olla täällä niin ettei mulla ollut yhtään suomalaista kaveria vielä rantaunut tallinnaan.
Päätin sitten jatkaa kokkolassa käytyä salirutiinia, periaatteella että en mee jos ei kiinnosta.
Eli avain mun mielestä hyvinvointiin ja hoikkuuteen on se, että osaa KUUNNELLA KROPPAA/MIELTÄ, tietää terveystiedosta, tuntee itsensä on positiivinen, nöyrä ja mikä vaikeinta; ei ota asioista liian vakavasti, ja kuuntelee positiivista musaakin :-D.
Tämän ohessa tottakai treenasin tosi kovassa tanssi seurassa. joten silläin on tottakai osansa.
Joten mun ohje on, että älkää puskeko veren maku suussa, itku kurkussa jääräpäisesti eteempäin vaan CALM THE FUCK DOWN ja nauttikaa elämästä.
Kroppa ja mieli kulkee ihan käsikädessä.

Tiedän että hyvinvointi tarvii aikaa.
Mitään pysyviä tuloksia ei tehdä kahdessa viikossa.
Lopetin siis  sen stressaamisen ja kaloreiden laskeminen.
Lopetin himassa rypemisen  ja tartuin niihin aisoihin joita ootte aina halunnut tehdä (esimerkiksi piirtää ulkona loikkiva pupujussi)
Maailman helpoin keino tulla onnelliseksi on tehdä ympärillä olevat ihmiset onnelliseksi, eli toisin sanoen lopettaa ikuinen omaan napaan tuijottellu.

Sittemmin kuukaudet meni tallinnassa, ja huomasin että osa mun ystäväpiiristä tekee jo lähtöä tallinnasta, ja sillon salista oli seuraa tosi paljon.
Mulla ei ollut aikaa, surra sitä kuinka mun parhaimmat ystävät viettää enemmän aikaa muualla,
joka oli myös tosi hyvä juttu koska myös mä muistin, että tärkeimmät suhteet on tuntea itsensä.

ELi siis as conclusion, mä en koskaan kiellä itteltäni yhtäkään ruoka-ainetta, vuoden karkkilakko ajat on takana päin, syön siis kaikkea päivstä katsomatta maltillsiesti. Mä treenaan tällä hetkellä 3 x salilla ja 4 x tanssia ja jos joskus tuntuu, että kroppa jää mielummin kotiin, sitten jään (kisatreeneistä en tietenkään, sinne mennään luonnollisesti vaikka pää olisi irti :-D) 

Tällä hetkellä mä olen hyvinvoivampi kun koskaan aikaisemmin, ja pakko sanoa, että tämää toimii.
Ainakin toistaiseksi :)
<3
RAKKAUTTA!!!


//Me writing about healthy choices in life and about that how I come from a healthy family. I lost accidentally a lot of weight a few years ago as a result of intensive trains, and super tight schedule in life. When I returned to Finland soo many people came and commented on my weight. Even those ones who didn't know me. It did not felt good and I think people don't have to take any of this kind of bullshit from others (regarding your weight, or appearance in general) and I give you a permission to say to all this kinds of people" did I fucking ask your opinion about my body?" :D It is a different story if somebody says to you, oh you look great (which is obvisouly nice :)) In that same summer, I got really sick but afterall doctors didn't find anything special, just said that my bodyfat percent was really low. My advice to how to find your own weight is to LISTEN AND KNOW YOURSELF. To know about healthy lifestyle, to be POSITIVE, grateful and HUMBLE, not promise silly things like I won't ever eat candies no more, but CALM THE FUCK DOWN and don't stress about this kind of things. It really works, just enjoy the life and do more things you enjoy and watch where it will take you. Be happy and make people around you happy. Live by the cats principles; eat when hungry, sleep when tired. at least it is working for me. Ofcourse I train atleast 7 times a week which has own part in my health.
Do the things YOU WANT, you do not have to give reasons to anyone why you are not eating or are eating something. This applies to all areas in life. In my opinion mind and body are more connected that you can ever imagine.
LOVE <3<3<3<3

this have been written as an objective experience, I do not have any education about fitness etc.