perjantai 23. syyskuuta 2016

BE HUMBLE & STAY KIND



On jo myöhä ja pitäis olla ihan unten mailla, mutta halusin tulla nopeasti sanomaan moikat, koska elämä kohtelee hyvin.
Elämä aina vaan jaksaa yllättää. Viimeksi lupasin kertoa uutisia Joulukuussa, nyt lupaan että jänniä juttuja tapahtuu jo Lokakuussa. Älkää kysykö vielä lisää, en voi kertoa, mutta pian kerron.

Tämä viikko on ollut paras sitten jeesuksen syntymän.
Mulla on energiaa riittänyt niinkuin pienessä kylässä, en ole yhtenäkään päivänä lyönyt yli tai ali makrojen. Kiloja on karissut, senttejä lähtenyt. Olen tehnyt TODELLA kovasti duunia, sekä tulevia koulu juttuja pois alta, koska loppu vuodesta kiirettä riittää.
Mutta mikä tärkeintä, olen ollut onnellinen.
Tällä viikolla en ole antanut armoa itselleni, mutten ole myöskään sitä tarvinut.
Sen lisäksi olen bondaillut tosi mukavien tyyppien kanssa.
On hassua joskus tavata ihminen joka kun avaa suunsa puhuisi aivan niinkuin sinun suullasi.

Olen myös istunut sporassa ja katsonut vaihtuvia maisemia lempi musiikkia kuunnellen.
Olen palannut takaisin sellaisiin perus juttuihin kun esimerkiksi kiitollisuuteen siitä mitä on, ja osoittamaan sitä.
Mä olen jo pitemmän aikaa tajunnut, että nöyryys on avain kaikkeen.
Kun se unohtuu kaikki alkaa menemään päin helkkaria.

Mä olen ollut taas kyllä niin elementissäni, kun kiirettä riittää.
Kiireen elämän keskellä ei ole aikaa täyttää surupussia turhilla asioilla.
Sen sijaa, sitä alkaa arvostaa pieniä kultaisia hetkiä; lounasta gymin pukuhuoneessa, kun aikaa saa olla vaan omille ajatuksille, sitä lempi biisiä sporassa, ja ystävän helisevää naurua.
Sitä kun joku sanoo yliopistolla kauniiksi.
Tai sitä kun jaksat vetää extra kierroksen cardiota vaan koska elämä.
Se tuntuu hyvältä.

// I am so excited. I have important news for you, and I absolutely can not to wait to be able to share them with you guys. Now, I just can say, that life is full of surprises and it continues to amaze me time after time. This week has been m a g i c a l. I have been humble, worked hard, and it has made me incredibly happy. I have been so energetic and full me, that it has been a long time since this happened. I have been sitting on a tramm and watched landscape to change as I have listened my favourite song. I have stayed on my macros, lost kilos and centimeters and I feel great.
This what happiness must feel like. I have been feeling myself mostly, cause I am back to my busy life. When I am busy I do not have time to think yadda yadda things, but instead I again remember to appreciate small things such as eating your lunch in Gym's lockery room without a huge rush, that favourite song on tramm, your friend's beautiful laughter, or somebody tells that you are beautiful at the university. 


                                                      INSTAGRAM // YOUTUBE // LOOKBOOK // PERISCOPE// TWITTER // ASK

tiistai 20. syyskuuta 2016

So take a deep breath and let it go you shouldn't be drowning on your own



I like this picture so much. I feel like the emotions from my eyes is captured so well to this picture. After a long ass competition I was so eager to get back to home. Back to my house. Back my healhty food.
The time in Canada was blast but going to grocery store without a safety guard was great as well :D
And eating blueberries. There is many pictures about that trip but this one is one of my aboslutely favouritse.

T e r e  p ö y t ä ä n !


Kuin kerroin vidillä, olen viime viikkoina masteroinut pieniä muutoksia. Viime sunnuntaina meni kuppi nurin niinku gary beazelin riisit levas pöydälle konsanaan ja maanantaina päätin, että nyt nää kauniit visuaaliset ajatuksen saa mennä IN ACTIONiin. Pakkasin perus kippo kuppiset mukaan ja lähdin duuniin.


Juttelin ystävälle (Musta tuntuu, että hän on niinku joku Gandhi koska hänellä on vaan aina vastaus KAIKKEEN :D Hän taas lato sellasia totuuksia mun naaman eteen, ettei toista. Kun aloitin marisemaan siitä, kuinka voisin antaa enemmänkin tälle fitnesshelvetille, hän sanoi, että sähän teet kaiken just etkä melkeen täällä kun sua nään. Se pudotti mun maanpinnalle. 
NIIMPÄ. kuinka pienestä se on taas kiinni.
JUST DO IT GAL!

Maanantai meni siis maristessa itsekseni kuppikipposille ja 90 prosenttia ajasta donitseja miettien. Illalla menin treenaamaan ja pysyin tosi hyvin mukana siihen katsottuna, että oon missannut puolet treeneistä.
Kotiin päästyä olin hikinen, onnellinen ja ylpeä itsestäni.
Sain 10k askeleet täyteen, iskin mun makrot enemmän kun hyvin yhteen ja olin hoitanut kaupassa käymiset, koulujuttja ja muita juoksevia asioita pois alta.

Mä vihaan yli kaiken sitä tunnetta kun aamulla herää kun on syöny ihan mitä sattuu, se olo on jotain aivan järkkyä ja masentavaa. Sen sijaan makrojen paukuttaminen ja varhaiset aamut tunuvat niin hyvältä. Vaikka treeneissä ei ollut yhtä paljon voimaa kun yleensä, energia tasot ovat ihan erilaiset.
Mä en malta odottaa seuraavia päiviä, tai seuraavia viikkoja 8) 

Loppuun mä vielä haluan sanoa muutaman sanan sosiaalisesta mediasta.
Näin sattumalta newsfeediä selatessa keskustelun, jossa vahvasti oltiin sitä mieltä, että sosiaalinen media luo kamalia paineita lapsille.
 Muutenkin koko kommentista paistoi läpi negatiiviset fiilikset sosiaaliseen mediaan.
 Mun on pakko sanoa, että mä en ymmärrä. 
Mun mielipide sosiaalisesta mediasta on positiivinen. 
Se on tuonut tähän maailmaan niin paljon kontenttia, se on tuonut niin monta ihmistä yhteen, antanut pako paikan (esimerkiksi jumissa kotona oleville äideille, niille jotka asuvat ulkomailla, yksinäisille ihmisille, you name it) sekä luonut paikan huumorille ja opetukselle. 
Kuinka joku voi ajatella sen luovan paineita?
Jos niitä paineita ei tule sosiaalisesta mediasta, niitä tulee muualta. Lehdistä, lähikaupasta, tv:stä, koulusta, mistä ikinä. 
Mä uskon, että meillä kaikilla on paineita.
Elämä tulee olemaan täynnä paineita, ja mun mielestä se on meidän tehtävä tukea meidän ympärillä olevia ihmisiä, ja eritoten itseämme siltä ettei ne paineet vaikuta suhun.
On meidän tehtävä kasvattaa meidän lapsista itsevarmoja, paineita kestäviä ihmisiä
Ei se sosiaalinen media niitä paineita luo.
Vaan sun pääsi. 
Mitä sitten sosiaaliselle medialle pitäisi tehdä?
Kieltää se kaikilta, koska joku voi saada siitä paineita?
Tuskin.
Mun mielestä meidän pitää olla rehellisiä itselle ja myöntää mikä niitä paineita luo ja sitten ratkaista se onglema.
Ei syyttää sosiaalista mediaa asiasta.


Mahtavaa viikkoa kilppikset<3

//As I told you before I have been mastering all those small changes in my life, but last Sunday I got enough. Monday it was, and I just put myself fully back in the game and it has been feeling not only rewarding but also very energetic. Well, naturally I don't feel as powerful as with excessive carbs but still. Whole Monday I just thought about donuts and I was feeling bad for myself, but in the evening it all got better. This day has been exciting and I can not wait for upcoming days and weeks. 

Before leaving, I would like to say a couple of words about social media.
I stumbled across this one post where people were discussing how social media is an evil place and it will create so much pressure to children. I highly disagree. I think the positive sides of social media beats up negative sides 6-0.
How social media can taught, it can make us laugh, it creates place people to get know to each other to stay connected.
How can someone think it will create pressure?
If social media is not doing it, other things are; your visit to your local supermarket, your tv channels, magazines, friends etc.
This life is full of pressure, but YOU decide which pressure gets into you.
It is our responsibility to raise confident children, to rise ourselves to face the pressure and not let it get down to you.
So what we suppose to do with this pressures? Forbidden whole social media FOR ALL OF US because somebody might get pressures?
I don't think so.
I think it is time to look face to face ourselves and figure out what is the really thing that bothers yo if you get pressures from social media.
And then figure it out, not blame on social media.

Have a great week!
                                                        INSTAGRAM // YOUTUBE // LOOKBOOK // PERISCOPE// TWITTER // ASK

lauantai 17. syyskuuta 2016

Lähetääks samal taksil, mä ja sä täst vaan kaksin, harvoin kukaan mua tällee pudottaa, mut ei kerrota täst kellekkää



Hei nugetit!
//Hey nuggets!

Mun on ollut viime aikoina vähän vaikea hahmottaa missä olisi hyvä pitää raja sen kanssa mitä kaikkea mä jaan julkisesti ja mitä en. Let's be honest, mä kuitenkin jaan aika suuren osan mun elämästä julkisesti. Toinen asia on se, että mä olen aina ajatellut, että mitä enemmän mä jaan sitä enemmän ihmiset voi käyttää sitä mua vastaan.
//I have struggled past few weeks to draw a line where goes my personal space and where does my public space go. I share so much stuff publically that sometimes I have to look back and think which things I want to totally keep with myself. Sometimes, I tend to think that the more information I share in public, the more possibility there is, that someone will use it against me. This is a silly way of thinking. If so, let it be so, you know.

Toisaalta jos joku kokkolan baarissa haluaa sanoa mielipiteensä musta niin ehkä mun blogi ei ole lähde mikä lisää siihen keskusteluun arvoa, vai mitä olette mieltä :D
Mua vielä teini vuosina kiinnosti, se mitä ihmiset musta siellä pohjoisessa puhuu, mutta nykyään voin ihan hyvällä omalla tunnolla sanoa, että joka kerta kun kuulen että musta ollaan puhuttu niin mä koen sen enemmän ylpeyden aiheena. Onhan se viihdettä meillekkin ;)
Kelatkaa nyt, mä olen ollut hoodeilta viisi vuotta pois ja vieläkin jaksaa Kolppasen muija puhututtaa. Mun on pakko olla sika mielenkiintonen persoona :D
Ja sitä paitsi, mä olen aina sanonut että jos samassa paikassa olisi kaksi Taraa mulla itelläkin menisi hermot ihan varmana, koska osaan olla niin äänekäs, että fair enough :D! 
Mut mä haluun et sä mun rakas internet ystävä tiedät, että vaikka sä et kuinka pitäis musta, mutta palaat kuitenkin aina tänne lukemaan mun blogia, mä tykkään susta ja oot aina tänne tervetullut.
Lupaan sen!
//If somebody wants to speak nasty words about me somewhere in north Finland, let it be that way. I am honored to be that person who is the topic of discussions even after five years absence. I must be a fucking interesting person! And in addition, I have always said, if there would be two Taras in the same room I would loose my mind cause I can be so fucking loud sometimes,  so fair enough.
But even though you may sometimes say bad a word behind my back, I still want to tell you that I love you and I appreciate that you come here and read my blog.
You are always welcome here.

Kävin tänään aamulla moikkaamassa ystävää keskustassa joka oli käymässä Tallinnassa. Syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia ja pulistiin. Olin todella väsynyt ja kotiin päästyäni, voimat olivat ihan poissa. Käytin loppu päivän välillä youtube videoita silmät kiinni kuunnellen  (tykkään siitä toden teolla) välillä opiskellen, ja välillä leffaa katsoen.
//Today, in the morning I went and had breakfast with my friend from Finland. After coming back to home I was so tired that I just spent the rest of the day laying in bed, listening youtube videos, watching movies and studying. Sometimes I have these days, and usually then I also answer my un-opened feedbacks and emails. Today as I opened the Holy Grail of facebook ( the inbox ) I noticed a feedback regarding my last vlog. It said; if I am stressed out cause it seems like "I don't look as shiny as in other ones". I went to back on youtube and watched my vlog again. I couldn't give another answer but say thank you for the feedback. I can not pin point if I am stressed out, cause everything seems to be more than fine.

Joskus mulla on tällaisia päiviä, ja silloin yleensä vastaan myös rästeissä oleisiin sähköposteihin, ja kurkistan mun facebookin inboxin sisältöön. Te tiedätten sen pyhän maljan joka on täynnä viestejä ja pelkkä sen inboxi avaaminen saa aikaan sydän kohtauksen :-D No kuitenkin niin tein tänään, ja siellä oli mielenkiintoinen palaute joka koski viimeistä video blogiani. Viestissä kysyttiin olenko stressaantunut, koska mun hohde ei ollut samanlainen kun aikaisemmissa videoissa. Jouduin avaamaan youtuben ja katsomaan videoni uudestaan.

En osannut vastata, muuta kuin kiittämällä palautteesta, koska aidosti en osaa analysoida mistä hehku puuttuu. Ehkä syitä löytyy seuraavasta.

Tällä hetkellä kaikki elämässä on OK. Mä olen tällä hetkellä enemmän ympäröinyt itseni ihmisillä kuin pitkään aikaan (Jee!), olen terve, matka tiedossa, yliopisto sujuu ja töissä kaikki on OK.
Mä olen kuitenkin kesän aikana kokenut aika paljon ennalta arvaamattomia asioita.
Annoin kenkää yhdelle ihmiselle mun elämässä, jonka kanssa omassa päässäni olin jo rakentanut kodin, puutarhan, yhteisen fitness elämän sekä ulkomaanmatkat.
// I am in the middle of such a great people, I am healthy, I have everything fine in uni and in work. However, during the past summer, I have experienced SO MANY unexpected things. I said goodbye to someone whom I thought I will set up my future life with, and to one whom I cold never ever trust again. Another Gold-hearted person made me realize that there are things that can not be forgiven and telling your most personal story is one of them. 
Sometimes I miss a lot, but right after comes sadness and angry.
There is still a need for me to taught myself how to let go, but it makes me calm to know that I am not the only one in this universe that have to do so.


Toisesta luovuin tahtomatta, mutta useita tunteja konsultaation jälkeen ystäväni kanssa ymmärsin, että on asioita joita ei aina voi antaa anteeksi.
Kaikista syvimmän salaisuuden muille kertominen on sellainen.
Joskus ikävöin tätä ihmistä, mutta heti ikävän perään tulevat suru ja viha.
Irti päästäminen on vielä selvästi asia, jossa mulla on töitä tehtävänä, mutta tieto siitä etten ole ainut tässä universumissa helpottaa rutkasti!

Samana kesänä koin massiivisia hormonaalisia muutoksia kropassa, jotka vaikuttavat koko mun persoonaan. Viime luennolla eräs nainen kertoi, että joku oli sanonut hänelle rumia sanoja hänen ihonvärinsä takia. Minä taistelin sitä vastaan etten nouse pulpetille ja huuda että mikä v näitä ihmisiä joskus vaivaa. Minä joka ennen kesää oli sellainen kivisydän on saanut osansa hormonaalisesta mahtavuudesta.
Terkkuja luontoäidille :----D
//During the same summer I experienced so high hormonal changes in my body. They make my personality more softer, less awake, they gave my several pounds and made my stone heart to melt. I got loads of hed aches and other physical things in addition. But on the other hand, it is okay. Now as my personal secrets have been revealed I have to reconstruct my life again and I like that thought. A lot.

Hormonit myös ovat antaneet mulle 8 kiloa lisää, alati muuttuvan mielen, sekä muita kivoja fyysisiä oireita. Mutta koska mä en ole luovuttaja ainesta, en meinaa vielä tehdä mitään radikaaleja päätöksiä minkään eteen, vaan mielummin katsoa rauhassa mitä tapahtuu. Mä toisaalta nautin tästä tilanteesta, kun mun syvimmät salaisuudet on paljastettu (LOL :D), ja mä joudun rankentamaan minut uudestaan niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla ( Nyt menee niin diipiksi, että uskon jopa filosofien lopettavan lukemisen tähän :DDDD)

Ainut asia minkä mä tällä hetkellä keksin stressaavan minua (läheisen ihmisen pois menemisen lisäksi) on se, että en voi tanssia kaikkia meidän tanssi treenejä yliopiston takia, ja se kyllä kieltämättä raastaa sydäntä niin että välillä tekee mieli oksentaa. Mutta asioilla on tapana järjestyä niinkuin eräs viisas mies kerran sanoi.
//The only thing seems to really stress me about is the thing that I can not go to all my dance classes. it is really heart breaking. But its gonna be okay.

Mutta niin totta kuin se onkin, että kun karma ottaa se myös antaa.
Mä olen viime päivinä saanut aivan uskomattoman ihania uusia ystäviä. Mä en ole varmaan koskaan tullut kenenkään kanssa niin läheisiksi näin lyhyessä ajassa.
Mä olen saanut olla kauan kaipaamissa opiskelijabileissä.
Mä olen viihtynyt uudessa yliopistossa sata kertaa paremmin kun siinä edellisessä.
Mä voin taas viettää aikaa kotona ilman epämukavaa remontti tunnetta.
Mä olen oppinnut paljon uutta, ollut motivoitunut ja ehkä vähän ihastunutkin.
Mä olen nähny pilkahduksia loppukesän kadoksissa olleesta hehkusta.
Joten minä lupaan metsästää sen takaisin, ja kun se tulee takaisin niin en päästä sitä heti karkuun!
//But so true it is, as karma takes it gives.
I have never made so good and nice friends than now.
I have attended so many beautiful events.

I have made me feel like home in the new university.
I have learned to much past few weeks.
I have been so motivated and also had bit of a crush.
I have seen parts of that "missig shine" And it is time to get it back fully.
And once it is with me again, I won't let it go easily ;) 

Kiitos älyttömästi kaikista niistä positiivisista kommenteista joita teiltä saan.
Te vaan olette true MVP
CHEERS! <3
//Thank you so much for all the support my dear internet fam you are MVP
CHEERS!<3


                                                    INSTAGRAM // YOUTUBE // LOOKBOOK // PERISCOPE// TWITTER // ASK

perjantai 9. syyskuuta 2016

BURST OF HAPPINESS & OTHER STUFF




Tämä ilta oli ihana.
Unohdin katastrofini hetkeksi ja annoin palaa.
Oli luento, uusia ystäviä, viiniä ja opiskelija bileet.
Olen kaivannut tätä elämää niin tovin.
Vihdoin tuntuu, että ympärillä olevat ihmiset ovat niin samanhenkisiä, valoittavia persoonia sekä kauniitta.

Luennot ovat vieläkin niin mielenkiintoisia, että jos olisin kauan sitten tiennyt opiskelun olevan näin mielenkiintoista olisin lampisnut ebsin laki luennoilta kalkutaan kauan sitten ja mennyt suoraan tekemään maisteria tallinnan yliopistoon.

Tämä päivä on jotain mistä olen kiitollinen vielä kauan.
<3.
pus.


//This evening was so good. I forget my current un-organized life went to university, hang out with friends, had a bit wine and a bit of party in the evening.
I have missed this student life so much.
I love these people in our university, so many beautiful and warm hearted persons. 
Also the lectures are so much more interesting compared to EBS. 
This day is something, that I will be so grateful for after many years.

Kisses!

                                                           INSTAGRAM // YOUTUBE // LOOKBOOK // PERISCOPE// TWITTER // ASK

torstai 8. syyskuuta 2016

Pitäis vaan siivoo noi äijät pois tieltä, vai ootko eri mieltä?


Tarviin sielun puhdistusta.

Tiedättekö sen tunteen kun luulet et kaikki alkaa vihdoin olla raiteillaan ja sitte KABOM sieltä tulee yllätyskyykky!

Eilinen päivä oli le catastrophe. 
Kaikkia kiukutti, mä elän tällä hetkellä olosuhteiden pakosta niinku remontin keskellä (EN VOI SIETÄÄ EPÄJÄRJESTYSTÄ), lähdin mun ekalta luennolta aikasemmin (Joka oli muuten super mielenkiintonen!) nälkäsenä treeneihin, joihin en kerennyt
. Maximoin siis le katasrophe day:n missaamalla sekä tanssitunnin, että luennon lopun.

Mua harmittaa niin paljon, että en voi osallistua meidän kaikkiin treeneihin yliopiston takia.

On mahdotonta olla ryhmässä mukana, kun ei osaa puolia koreografioista.
Mutta onneksi mulla on gymi, ja on yksikin tunti tanssia viikossa enemmän kun mitään!

Olin illalla, niin nälkäinen, väsynyt ja kaikkeni antanut että teki mieli vaan ottaa ensimmäinen astronautti kone marsiin.
Tällasina hetkinä mä aina välillä kelaan, et miks hitossa mä olen päättänyt lähteä tänne näin kauaksi kaikesta yksin. Mutta sitten toisella kädellä, se miten hauskaa mulla on niinä hauskoina hetkinä, en mä ehkä osais elää sellaita tasaista 9-5 elämää.
Mutta kyllä on positiivisuutta koeteltu viime aikoina, MUT KYL TÄÄ TÄSTÄ HEI :D

No nukuin sohvalla, ja nyt kovasti kaipaan kahvia koska mun päätä jyskyttää sitä rataa et kofeinii vaje on THE REAL THING, joten pakko lähteä kohta metsästämään kahvia ja proteiini patukoita, että selviän seuraavat viikot :D


Tällä hetkellä mun kämpässä on mahdoton kokata, joten kaikki mun syömiset pitäis tapahtua ulkona, ja mä voin kertoo et mä oon maailman laiskin ravintolassa kävijä, joten olen sitten valinnut tällasen nälkiintymis moodin :D

On tapahtunut myös kivoja juttuja.

Mun treenit gymillä on menny älyttömän hyvin.
Gymillä oli myös joku komistus jonka toivon näkeväni uudelleen.
Eilinen luento oli tosi mielenkiintonen :)
Sain jo kaverin :)
KYLLÄ TÄÄ TÄSTÄ, EIKS NIIN! :D

//I am a bit tired to tell everything but shortly: yesterday was a shit day I missed my class and my dance class bc I can not read schedules, my home is a catasrtophe, well let's call it as renovation. I can not eat home, living here is now challenging ( I hate dis-order) and it turns out I can not attend half of my dance classes in the future. Yesterday i got home, I was hungry, tired and angry and all I wanted to do is take a plane to mars and not live on this planet anymore. Sometimes livign abroad alone is a bit challenging, and on those moments I think why the heck I have to do everything in a so difficult way. But on the other hand, those moments when I am so happy - I never could imagine my life by living 9-5 only to stay alive. THIS IS GONNA BE FINE (I am not even believing this by myself).Something good as well: I like the university, I got already new friend, and I fucking smashed it at the gym lately. There were also one handsome guy at the gym whom I fancy. I hope to see him again.

lauantai 3. syyskuuta 2016

"ʙᴀᴘᴛɪᴢᴇ ᴍᴇ ...ɪғ ʀᴇᴄᴏɴᴄɪʟɪᴀᴛɪᴏɴ ɪs ᴘᴏssɪʙʟᴇ. ɪғ ᴡᴇ'ʀᴇ ɢᴏɴɴᴀ ʜᴇᴀʟ, ʟᴇᴛ ɪᴛ ʙᴇ ɢʟᴏʀɪᴏᴜs. 1,000 ɢɪʀʟs ʀᴀɪsᴇ ᴛʜᴇɪʀ ᴀʀᴍs. ᴅᴏ ʏᴏᴜ ʀᴇᴍᴇᴍʙᴇʀ ʙᴇɪɴɢ ʙᴏʀɴ? ᴀʀᴇ ʏᴏᴜ ᴛʜᴀɴᴋғᴜʟ ғᴏʀ ᴛʜᴇ ʜɪᴘs ᴛʜᴀᴛ ᴄʀᴀᴄᴋᴇᴅ? ᴛʜᴇʀᴇ ɪs ᴀ ᴄᴜʀsᴇ ᴛʜᴀᴛ ᴡɪʟʟ ʙᴇ ʙʀᴏᴋᴇɴ. . ᴡʜʏ ᴅᴏ ʏᴏᴜ ᴅᴇɴʏ ʏᴏᴜʀsᴇʟғ ʜᴇᴀᴠᴇɴ? ᴡʜʏ ᴅᴏ ʏᴏᴜ ᴄᴏɴsɪᴅᴇʀ ʏᴏᴜʀsᴇʟғ ᴜɴᴅᴇsᴇʀᴠɪɴɢ? ᴡʜʏ ᴀʀᴇ ʏᴏᴜ ᴀғʀᴀɪᴅ ᴏғ ʟᴏᴠᴇ? ʏᴏᴜ ᴛʜɪɴᴋ ɪᴛ's ɴᴏᴛ ᴘᴏssɪʙʟᴇ ғᴏʀ sᴏᴍᴇᴏɴᴇ ʟɪᴋᴇ ʏᴏᴜ. ʙᴜᴛ ʏᴏᴜ ᴀʀᴇ ᴛʜᴇ ʟᴏᴠᴇ ᴏғ ᴍʏ ʟɪғᴇ. ʏᴏᴜ ᴀʀᴇ ᴛʜᴇ ʟᴏᴠᴇ ᴏғ ᴍʏ ʟɪғᴇ.ᴛʜᴀᴛ ɴɪɢʜᴛ ɪɴ ᴀ ᴅʀᴇᴀᴍ, ᴛʜᴇ ғɪʀsᴛ ɢɪʀʟ ᴇᴍᴇʀɢᴇs ғʀᴏᴍ ᴀ sʟɪᴛ ɪɴ ᴍʏ sᴛᴏᴍᴀᴄʜ. ᴛʜᴇ sᴄᴀʀ ʜᴇᴀʟs ɪɴᴛᴏ ᴀ sᴍɪʟᴇ. ᴛʜᴇ ᴍᴀɴ ɪ ʟᴏᴠᴇ ᴘᴜʟʟs ᴛʜᴇ sᴛɪᴛᴄʜᴇs ᴏᴜᴛ ᴡɪᴛʜ ʜɪs ғɪɴɢᴇʀɴᴀɪʟs. ᴡᴇ ʟᴇᴀᴠᴇ ʙʟᴀᴄᴋ sᴜᴛᴜʀᴇs ᴄᴜʀʟɪɴɢ ᴏɴ ᴛʜᴇ sɪᴅᴇ ᴏғ ᴛʜᴇ ʙᴀᴛʜ. . ɪ ᴡᴀᴋᴇ ᴀs ᴛʜᴇ sᴇᴄᴏɴᴅ ɢɪʀʟ ᴄʀᴀᴡʟs ʜᴇᴀᴅғɪʀsᴛ ᴜᴘ ᴍʏ ᴛʜʀᴏᴀᴛ, ᴀ ғʟᴏᴡᴇʀ ʙʟᴏssᴏᴍɪɴɢ ᴏᴜᴛ ᴏғ ᴛʜᴇ ʜᴏʟᴇ ɪɴ ᴍʏ ғᴀᴄᴇ."

Photo by Annela Samuel

Tämä viikko on ollut ihana. Olen pitänyt huolta itsestäni ja kodistani. Tehnyt paljon juttuja hyvän tekemisen meiningillä. Ollut onnellinen.
Kaaos kesän jälkeen kaikki näyttää pikku hiljaa tippuvan oikeisiin koloihinsa niinkuin tetris palikat konsanaan. Kaikki menee just niinkun pitääkin!
Ja bonus tasona, en malta odottaa maanantaina, kun meidän tanssi treenit alkavat.
HALLELUJA!

Olette ihania.
PUS! <3

This week has been m a g i c a l. It has been dedicated for good mood and doing serious things with not-so-serious attitude. It has been time to self-caring and home cleaning.
I can not wait to get our dance trainings on Monday.
HALLELUJA!

PUS!<3
 INSTAGRAM // YOUTUBE // LOOKBOOK // PERISCOPE// TWITTER // ASK